27. toukokuuta 2015

Päivä meidän kanssa 27.5

Herättiin aamulla tosi aikasin, oliskohan kello ollut puoli seitsemän. Tein lapsien kanssa heti aamupesut, koska Rafaelilla on sellainen tapa, että haluaa aamulla pois kapalosta ja aamupesujen jälkeen päivävaatteet päälle, ja sitten rauhoittuu usein uudelleen unille, tai on hereillä ja ihmettelee mun ja Liamin puuhia pari tuntia. Aluksi mietin aina, että mikähän Rafaelia vaivaa kun oli aamuisin todella rauhaton, mutta maito tai mikään ei kelvannut. Eli meni hetki ennen kuin tajusin, että vauva tahtoo herätä ja tehdä jo aamutoimet. Rafael muutenkin aina rauhoittuu tohon hoitopöydälle (joka muuten saatiin Lauralta kun muutettiin tähän uuteen asuntoon, kiitos vielä :)).

Mentiin aamupesujen jälkeen vielä sänkyyn pötköttelemään. Rafael nukahti, Liam katsoi tabletilta Ryhmä hau:ta ja mä tein viimeisiä juttuja blogin kanssa, kun huomasin, että uusi osoite oli yön aikana lähtenyt toimimaan.

Kahdeksan jälkeen aloin kauhealla kiireellä laittaa Liamille aamupalaa ja itseäni valmiiksi. Tein supernopeen meikin ja pakkasin kamat valmiiksi. Liamilla kestää aina pukeminen tosi kauan (äitinsä poika...) ja koko homma menee aika pelleilyksi ja lopulta mä puen hänelle päälle ja ollaan silti myöhässä joka paikasta.

Vein Liamin siis päiväkotiin yhdeksäksi ja siellä koko ryhmä jo odottelikin, että pääsevät lähtemään metsäretkelle. Mä lähdin päiväkodilta Rafaelin kanssa keskustaan päin hakemaan postista meidän uudet vaunut. Mutta mulla kävikin hyvä tuuri ja sainkin kyydin keskustaan hakemaan pakettia, eikä mun tarvinnut kantaa sitä. Availin paketin ja kasasin vaunut mun äidin luona ja sain taas kuulla kuittailuja mun vaunuhankinnoista. Eihän nää ole kuin seitsemännet vaunut jotka meillä on. Mutta lupaan, että nää jää viimeisiksi, koska ovat aivan supertäydelliset kaikin puolin. Jopa Nicce laittoi kuvan omaan Facebookiinsa vaunuista ja kehui niitä! 







Yhdentoista aikaan mentiin Rafaelin kanssa kotiin takaisin, molemmat syötiin ja Rafael meni nukkumaan. Nicce pääsi poikkeuksellisesti tosi aikaisin töistä ja kun hän tuli kotiin kävin nukkumaan hetkeksi, koska olin viime yönä käynyt nukkumaan vasta yhden aikaan ja tietty heränny vielä pariin otteesen ruokkimaan Rafaelin.

14.30 Hain Limpun päiväkodista Rafaelin kanssa ja mentiin kauppaan. Ostettiin molemmille juotavat, Limpulle trippi ja mulle Pepsi Max tölkissä, niin ihanan kylmää. Käveltiin kotiin, tyhjennettiin kauppakassit, mä vaihdoin vähän kevyempää päälle ja lähettiin ulkoiluttaa Makea.









Kun tultiin kotiin, Niccekin palasi uimasta (joo en tajuu miten kukaa voi uida noin kylmässä vedessä) ja leikittiin hetki legoilla. Neljän jälkeen aloin väsäämään ruokaa, nuudeliwokkia, kaikkien meidän herkkua. Muistin juuri samaan aikaan, että meillä olisi ollut pesutupaan aika, mutta en ollut muistanut edes ostaa pesuainetta, kun se viime kerralla loppui. No ehkä kerkeen viikonloppuna pesemään pyykkiä. Se on kumma miten sitä pyykkiä kertyy niin älytön määrä ihan parissa päivässä.


Ruuan jälkeen lähdettiin taas ulos. Vietiin koirat hetkeksi juoksemaan koirapuistoon ja takaisintulo matkalla käytiin vielä uudemman kerran kaupassa, koska olin unohtanut päivällä ostaa Rafaelille lisää maitoa. Oli ihanaa päästä testaamaan uusia vaunuja oikein kunnolla. Oon mä sen verran materialisti, että noi vaunut teki mut ihan älyttömän iloiseksi! Oon koko tän mun kolmevuotisen äitiurani aikana etsinyt täydellisiä vaunuja, ja nyt vihdoin löysin ne!

Kaupasta kun tultiin kotiin alettiin heti tekemään iltapuuhia, Me mentiin Limpun kanssa suihkuun ja suihkun jälkeen syötiin iltapala. Limppu valvoo aika myöhään, koska nukkuu aamuisin yleensä pitkään, ja ihanaa, että hänellä alkaa kesäloma niin ei tarvitse hoputtaa lähtemään minnekkään jos tuntuu siltä, että halutaan vaan ottaa rennosti.



Sellainen päivä meillä! :)

26. toukokuuta 2015

Mä tykkään susta niin





Tänään Rafael täytti jo huimat 11 viikkoa! Hän on kasvanut ihan älyttömän paljon ja tämä aika on mennyt niin nopeesti. Rafael on ihanan iloinen ja onnellinen vauva, hymyilee ja nauraa paljon. Tätä ei olisi voinut uskoa, kun katsoo taaksepäin niihin ensimmäisiin viikkoihin, kun yötäpäivää Rafael vaan itki. Mutta hän itki kivusta, ja nyt on helpottanut, niin on helppo olla iloinen, oikea normaali itsensä. Me siis eletään varsin seesteistä aikaa ja elämä on ihanaa. Tosin nyt Liamille on puhjennut paha mustasukkaisuus vaihe. Voi olla myös joku uhman vaihe. Jotkut päivät on tosi pahoja, mutta niiden vastapainoksi saadaan myös hyviä päiviä, ja Liam käyttäytyy ihan normaalisti. Ensi viikolla alkava kesäloma vähän jännittää, mutta toisaalta odotan sitä kovasti, kun saa itsensäkin aikaisin liikkeelle ja kerkeää tehdäkin päivässä paljon. 

Kesälle meillä ei ole mitään suunnitelmia. Olisi ollut ihana lähteä ulkomaille, rantalomalle, mutta en jaksa lähteä tämän jengin kanssa minnekkään kovin pitkälle, kun arkikaan ei aina suju niin leppoisasti. Mutta ulkomaanmatkan sijaan oon suunnitellut, että käydään paljon piknikeillä, ulkoillaan puistoissa ja kierrellään ihan vaan Porvoossa, on tää kuitenkin kaunis kesäkaupunki. Näiden lisäksi haluaisin mennä tykkimäkeen, koska siellä on pienille lapsille enemmän kuin lintsillä ja Liam olisi ihan innoissaan liikennepuistosta. Oon myös suunnitellut, että mentäisiin Helsinkiin piknikille pariinkin otteeseen. Musta on vaan niin ihanaa, että saan olla lasten kanssa tämä kesän. Muistan kun viime vuonna oli niin ankeaa olla koulussa ja Liam päiväkodissa kun ulkona oli upeita ilmoja, Joten nyt otan kaiken irti tästä kesästä! Minkälaisia kesäsuunnitelmia teillä on?

Muokkailin muuten ulkoasua, mitäs tykkäätte?

Huomenna pääsen hakemaan vihdoin ja viimein meidän uudet vaunut! Ja ajattelin myös toteuttaa ''Päivä meidän kanssa''-postauksen :)

<3: Laura

25. toukokuuta 2015

D-vitamiinisuihke


Suihkutettava D-vitamiini, ootteko kuulleet? En mäkään aiemmin!

Toisessa neuvolassa, Rafaelin ollessa kuukauden ikäinen neuvolatäti kysyi, joko me ollaan aloitettu D-vitamiini, ja me ei oltu, koska en uskaltanut antaa yhtään mitään ylimääräistä Rafaelille, joka jo kärsi valmiiksi mahavaivoista. Ja suunnittelin, että aloitetaan heti kun näyttää siltä, että maha kestää sen.

Huudot kuitenkin jatkuivat ja ikääkin tuli Rafaelille lisää. Mä tietenkin stressasin sitä kun ei oltu vielä aloitettu D-vitamiinia, se kun on vauvoille todella tärkeää. Varattiin mahavaivojen takia aika vyöhyketrapiaan, jonne Nicce joutui ensimmäisen kerran mennä Rafaelin kanssa kaksin, kun me oltiin Liamin kanssa kipeinä kotona. Saatiin seuraava aika vyöhyketerapiaan heti seuraavalle viikolle jo ja siinä odotustilassa istuskellessa terapeutti esitteli mulle sitten tämän suihkutettavan D-vitamiinin. Oli kuulemma jo edellisellä viikolla kertonut Nicelle siitä, mutta eihän hän muistanut mulle siitä kertoa.

Ei tarvinnut kahta kertaa kysyä halutaanko ostaa sitä, nimittäin se on tosiaan suihkutettavaa, yksi suihkaus kielen alle,  imeytyy jo suussa, eli ei aiheuta mitään vatsavaivoja kun ei joudu ruuansulatukseen ja suolistoon. Mikä parasta, tää on ihan vastasyntyneistä 5-vuotiaaksi saakka, eli meidän molemmat pojat saa tätä. Niin näppärä ja kätevä, eikä tarvi murehtia masuvaivoja tän kanssa. Suosittelen.

Pikaisella googlauksella selvisi, että tätä saa tilattua monestakin luotaistuotekaupasta. Onko siellä kuinka moni testannut tätä?

15. toukokuuta 2015

15.5 #OOTD & Neuvolakuulumisia

Tänään meillä oli Rafaelin 2kk neuvola. Rafael oli yhtä hymyä vaan ja tässä oikein hyvin huomasi miten hän on kasvanut ja miten vyöhyketerapia on auttanut, koska kun viimeksi oltiin neuvolassa kuukausi sitten, Rafael oli todella itkuinen ja oksenteli kun odotettiin lääkäriä ja oli muutekin todella surkeana. Nyt hän makoili ja naureskeli sitterissä kun odotettiin meidän vuoroa neuvolatädin luokse. On se jännä minkälainen suhde äidillä ja lapsella on kun myötäelää vauvan tunteita niin kovin. Ajattelin, että on vaikeaa tai jopa mahdotonta luoda sellasta symbioosia toiseen lapseen kun on jo olemassa esikoinen ja elämä muutenkin aika erilaista, kuin silloin Limpun vauva-aikana, mutta kyllä me vaan ollaan Rafaelin kanssa sellaisessa omassa kuplassa, mutta kuitenkin niin, ettei Limppu tai Nicce jää sen ulkopuolelle.

Noni enough with the deep talk. Rafael on kasvanut ihan älyttömän hyvin, nyt jo 6kg ja vähän päälle! Niin hepottavaa, että painoa tulee lisää, vaikka tämä alku onkin ollut vähän takkuinen, mutta uskon sen helpottavan enemmän kun aloitetaan kiinteiden maistelut. Mun piti tänään hakea sitä  maidon sakeuttajaa, mutta meidän Cittarissa sitä ei ainakaan ollut, enkä jaksanut käydä apteekissa. Nyt kuitenkin luin netistä siitä vähän ja moni on kertonyt, että maidon takaisinvirtaukset helpottaa, mutta tilalle tulee ilmavaivoja ja vatsan kipristelyä, että mietin onko tuo sittenkää niin hyvä?

Neuvolassa kaikki oli siis oikein mallikkaasti ja kehitys iän mukaista. Neuvolan jälkeen kiertelin Rafaelin nukkuessa parit kaupat ja ostin lapsille vähän vaatteita. Mua jäi harmittamaan miten tylsiä bodeja poikavauvoille on myynnissä, mutta Liamille löysin kaksi supersuloista t-paitaa ja lippiksen. Ensi viikolla ajattelin käydä kiertelmässä uudestaan vähän paremman ajan kanssa, jos löytäisin kivempia bodeja Rafaelille ja Liamille vielä tennarit.



Tänään on muuten 15.5. Tasan 7 vuotta sitten ajettiin mun kaverin kanssa paha mopokolari. Mun kaveriei ollut asunut kauaa Porvoossa, joten ei osannut kaikkia teitä täällä. Ajettiin (kaveri ajoi, minä kyydissä) suoraan kolmion takaa isolle tielle, koska kolmiota ei näkynyt, ja hän ei tiennyt, että siinä kulkee iso tie, ja rehellisesti se risteys näyttää vaan pitkältä suoralta, jos ei tiedä että sen poikkasee isompi tie. Ajettiin sitten suoraan pakettiauton alle, minä lensin auton tuulilasiin ja siitä monen metrin päähän asfaltille ja mun kaveri jäi skootterin alle. Jouduttiin ambulansseilla Töölön sairaalaan ja onni onnettomuudessa, että säilyttiin hengissä. Mä sain vaan lihasrevähdyksiä oikeean jalkaan ja pohkeeseen ruhjevamman joka on siinä edelleen. Mun kaverille kävi vähän huonommin, muttei kuitenkaan mitään elinikäistä vammaa jäänyt. Koko kesä meni sitten keppien kanssa. Onneksi se ei kuitekaan estänyt meitä pitämästä hauskaa.
 Eli tänään on siis kolarivuosipäivä :D

Ihanaa viikonloppua kaikille! <3

13. toukokuuta 2015

Love to Swaddle Up


 Se on täällä - nimitäin Love to Swaddle Up-kapalopussi! Bongasin tämän ensimmäistä kertaa Melinan blogista, ja sen jälkeen Instagram-feedini ja bloggerin lukulista alkoi täyttyä kapalovauvoista. Luin lukemasta päästyäni uskomattomia kokemuksia, kuinka vauvat rauhoittuivat kapaloon unille ja univaikeudet olivat tipotiessään. Aluksi epäilin heti. Ei tuo meillä ainakaan toimisi. Mutta mitä enemmän luin, sitä vakuuttuneemmaksi tulin, että haluan ainakin testata.

Ensimmäinen yö sattui juuri vyöhyketerapian jälkeiselle yölle. Rafael on yleensä todella itkuinen pari päivää sen jälkeen, ja olin jo menettää toivoni kapalon suhteen, kun se ei heti toiminutkaan meillä. Mutta päivien kuluessa jatkoin sitkeesti testaamista, ja aloin huomata ihan selkeää eroa öissä. Ensin eka pätkä yötä Rafael nukkui paljon syvempää unta. Seuraavana iltana jo alkoi vaatia rauhoittumista kahdeksan aikaan, ja se oli selkeästi erilaista itkua, sellaista väsyitkua, mutta ei pystynyt kunnolla rauhoittumaan kuitenkaan syliin, Sitten vasta hoksasin, että Rafael taitaa vaatia kapaloa ylleen, ja se auttoi. Silmät alkoivat lupsua kiinni ja poika rauhoittu yöunille.

Nyt yöt menee uskomattoman hyvin. Rafael on ollut todella huono nukkumaan ja alkuunhan me ei nukuttu öisin melkein ollenkaan. Rafael huusi vatsaansa, oksenteli tai muuten vaan piti sellaista vanhan oven sarana-ääntä. Nyt hän herää pari kertaa yöllä syömään, ja nukkuu kapalon ansiosta syvemää unta ja rauhoittuu takaisin nukkumaan paljon nopeammin mitä ennen. Rafael nukkuisi varmasti ihan koko yön vain niillä parilla heräämisellä, jolloin syö, ellei hän oksentaisi niin kovin. Se häiristee vielä meidän öitä ja no, päiviäkin ihan hirveästi. Oksentelut on siis tulleet rajumpina takaisin, kun kerkesin jo aiemmin iloita, että ne menivät ohi.

Mutta mikä ihmeen kapalopussi?

Love to Swaddle Up Original on markkinoiden ainoa kapalopussi, jonka avulla pienokaisesi voi nukkua luonnollisessa ja turvallisessa asennossa kädet pään yli ojennettuina. Sen patentoidut siivet antavat vauvalle mahdollisuuden rauhoittaa itse itsensä takaisin uneen viemällä käden suuhun tai silittämällä hellästi poskea. Tämä kaikille vastasyntyneille luonnollinen tapa auttaa sekä vauvaasi että koko perhettä nukkumaan paremmin." -Baba Express

Baba Expressin Heidi tutustui näihin kapaloihin asuessaan Australiassa ja kokeiltuaan näitä omilla lapsillaan. 


Kapalopussi saatu blogin kautta.

10. toukokuuta 2015

Äitienpäivä









Tänään sain viettää neljättä kertaa äitienpäivää äitinä ja ensimmäistä kertaa kahden lapsen äitinä. Mä tunnen olevani niin etuoikeutetttu ja onnekas saadessani olla äiti kahdelle maailman täydellisimmälle ja rakkaimmalle pojalle. Äidin rakkautta voi koittaa yrittää kuvata sanoin, mutta se täytyy kyllä kokea itse, että tietää mitä se oikeasti on. Ei mene päivääkän, ei tuntia, ei sekuntia etteivä nuo kaksi olisi kokoajan mielessäni, sydämessäni. Minun pojat antoi mun elämälle aivan uuden tarkoituksen ja suunnan.

Vuonna 2011 ennekuin aloin odottamaan Liamia, mun elämä oli yhdenlaisessa risteyksessä. Olin juuri valmistunut ammattiin, mutta ei minkäänlaisia tulevaisuuden suunnitelmia. Koko elämä ja arki tuntui tylsältä, merkityksemättömältä. Elämä ja kohtalo päätti mun puolesta kun raskaustestiin ilmestyi juhannuksen jälkeen kaksi punaista viivaa. Voi sitä onnen tunnetta. 28.2 mun elämäni muuttui pysyvästi kun Liam näki päivänvalon ja vielä uudestaan kun Rafel syntyi 10.3 <3

''Minä tein sinut, mutta sinä teit minusta äidin''

Nicce kysyi tänään aamulla; ''No, miltä tuntuu olla äiti?''
Vastasin että; ''Best damn thing that ever happened to me. Päivääkään en vaihtais pois, mun pojat on mun kaikkeni, mun elämäni''

5. toukokuuta 2015

Rafael 8 viikkoa

Tänään Rafael täytti 8 viikkoa. Nyt on pakko taas todeta, että viikot menee ihan hurjaa vauhtia! En pysy lasten kasvussa enää ollenkaan mukana ja jokainen Rafaelin pidempi hetki hereillä, pidempi pään kannattelu, iloiset hymyt ja pienet jokeltelut saa mut havahtumaan, että herranjestas mun vauvahan osaa jo vaikka mitä! Joka päivä jaksan ihmetellä myös, että onko mun esikoiseni kasvanut noin isoksi pojaksi yhdessä yössä? Hän pyöräilee meidän kanssa viiden kilometrin lenkkejä ihan sujuvasti, tanssii Doran tahtiin ja puhua pulputtaa kokoajan vaan enemmän. Ihana Limppu.

Rafael on oikea hymypoika. Joka päivä hän hymyilee maailman suloisinta hymyä, varsinkin hoitopöydällä, jossa saa katsella myös ''Herra naamaa'' -eli sitä neuvolasta saatua naamajulistetta. 
Rafael on hupsu pieni vauva, jolta löytyy jo nyt tempperamenttia. Niin rakas!

2. toukokuuta 2015

Lastenhuoneen sneak peek



Lastenhuone ei ole vielä ihan kokonaan valmis. Huoneeseen tarvitaan vielä seinille pari hyllyä ja tauluja sekä lattialle uusi matto. Mutta miltäs näyttää tähän menneessä?

Sänky -Vekenkaluste
Verhot - Vallila
Säilytykori - Clas Ohlson
Tuoli -Perintökalleus :D

1. toukokuuta 2015

Vappu 2015









Tänä vuonna juhlittiin vappua perheen kesken. Nicellä on tosiaan 1.5 synttärit, joten kaikki aiemmat vuodet ollaan juhlittu kavereiden kanssa vappua ja Nicen synttäreitä, mutta nyt oltiin vaan ihan kotosalla ja käväistiin naapurikaupungissa kun saatiin auto käyttöömme.
 Meidän vappu koostui hyvästä ruuasta, yhdessäolosta, leffoista, ulkoilusta, maakuntamatkailusta, hymyilevästä ja tyytyväisestä vauvasta. Kaikinpuolin onnistunut vappu! Limppu sai vesipyssyn sekä dino-ilmapallon ja on ollut kyllä niin onnensa kukkuloilla!

Onko teillä ollut hyvä vappu?