30. kesäkuuta 2015

Kesäinen polkka



LOVELOVELOVE.

Kerroinkin jo pari postausta takaerin, että laittelin mun tukkaani vähän uuteen uskoon. Ensin leikkasin itse pituudesta pois n. 10cm, mutta hiukset jäi tosi epätasaisiksi, joten pyysin Janinaa tasaamaan latvat, ja näistä tuli ihanat.

Mun hiusväri oli alkanut vihertämään ainakin mun omaan silmään, joten päätin mennä ja ostaa värin ja laittaa sen ite hiuksiini VIRHE ja nyt tää väri on vähän epätasainen. Mikähän mua vaivaa kun en voi uskoa yhdestä, tai miljoonasta aikaisemmasta kerrasta, että jos mahdollista, anna jonkun toisen värjätä. No, nyt anna tän olla näin, ja ens kerralla kun värjään, saa Janina tehdä sen, voisin ehkä jopa mennä heidän koululle sitten syksyllä värjäyttämään Janinalle tän pään.

Mutta oon kyllä ihan tyytyvinen lopputulokseen, kaikesta huolimatta. Mitäs tykkäätte?

25. kesäkuuta 2015

Pyöräilyä ja tukan leikkuuta









Arki on ihanaa. Mä oon niin onnekas, että saan viettää kesää mun rakkaiden vauvojeni kanssa. Vaikka sää ei olekaan ollut hyvä, muutamaan päivää lukuunottamatta, nautin siitä, että saadaan heräillä rauhassa, katsoa aamulla piirettyjä ja syödä samalla aamupalaa, pestä pyykkiä, leikkiä, ulkoilla rauhassa.
Tällä viikolla ollaankin tehty kaikkea edellämainittua. Käyty pesemässä kauhee vuori pyykkiä, ja päätetty, että nyt meidän on pakko ostaa oma kone, niin ettei sitä pyykkiä kerkee kertyä ihan kauheesti, vaan että pestään joka päivä yksi koneellinen. Ollaan käyty shoppailemassa lapsille vaatteita, leikitty muumipuistossa, käyty Janinalla kylässä, minä leikkaamassa hiukset ja Limppu riehuttamassa koiria, leikitty Limpun leluilla ja mä turhautunut päivä päivältä enemmän siihen, että Limppu rikkoi sänkynsä hyppimällä siinä, ja nyt saadaan odottaa hetki uuden sängyn saapumista.

Mun instagramia seuranneet tietääkin jo, että menin pätkäsemään mun hiuksista joku melkein kymmenisen senttiä pois. Alkoi turhauttaa sellainen puolipitkä huonossa kunnossa oleva reuhka, ja tällähetkellä nään vaan sydämiä kaikkien polkkatukkiin, en tiedä miksi, mutta en näe tällä hetkellä pitkiä hiuksia kauniina, mutta polkka-pituisia kyllä. Mun oma leikkaustulos ei ollut kovinkaan tasainen, joten Janina, joka opiskelee kampaajaksi sai tasata mun hiukset ja näistä tuli ihanat! Laitoin tänään päähän myös värin, ja mitähän tähä nyt vois sanoa, once a brunette, always a brunette... enkä enää ikinä lupaa tai vanno mitään mikä liittyy hiusten värjäämiseen, koska en osaa pitää niitä lupauksia.

Käytiin eilen harjoittelemassa ihan ajan kanssa pyöräilyä Liamin kanssa. Aiemmin se meni vähän sellaiseksi ''emmä osaa, emmä haluu'', mutta nyt sain Limpun polkemaan ihan kunnolla ja innostumaan taas pyöräilystä! Jos kiinnostaa, niin instassa on pieni videopätkä kun Limppu polkee. Ja sanomattakin selvää, että tää äiti meinaa halkee ylpeydestä! Liam on aina ollut kova menemään ja on motorisesti todella lahjakas. Ikinä ei oo tarvinnut pahemmin pelätä, että tippuuko tai kaatuukohan hän jostain, koska on niin ketterä ja omaa hyvän tasapainon, siksi tämä pyöräilyn opetteleminenkin on sujunut aika helposti.

Minkä ikäsinä teillä on opittu ajamaan ilman apupyöriä?

Muistuttuttelen vielä että Pikkupikkaraisen verkkokaupasta saa -15% alennuksen koodilla mamabear :) koodi on voimassa tämän kuun loppuun. Sieltä löytyy mm. ihania vaunuverhoja, peittoja, pipoja, neuvolakorttien kansia ja paljon muuta!

22. kesäkuuta 2015

Boyfriendit

Tämä kesäkuu on kyllä näyttänyt parhaintaan, mitä Suomen kesä vaan voi olla. Tasan yhtenä päivänä mulla on ollut hetken päällä shortsit, muuten päivät on vedetty melkein toppatakki päällä! Mä en kestä jos en saa tänä kesänä oikeesti nauttia lämmöstä, maata vaan auringossa ja kuunnella puiden huminaa ja aurinko lämmittää ihanasti! Tulee niin ikävä meidän viime elokuista Kreetan matkaa, kun sain Limpun nukkuessa päiväunia,  itsekkin torkkua uimapatjalla altaassa tai altaan vieressä aurinkotuolissa. Tänä kesänä/syksynä kun ei ole suunnitelmissa lähteä ulkomaille, niin on vaan pakko tyytyä tähän Suomen kesään. 

Tää asu on viime viikolta, yhdeltä suht lämpimältä päivältä alkuviikosta. Loppuviikostahan me ollaan saatu kärsiä vesisateista, niikun tänäänki aamulla. Onneks se kuitenkin lakkas, ja vietettii ihana shoppailupäivä mun siskon ja lasten kanssa. Löysin ihania ale-juttuja lapsille, mm. Limpulle yhden takin joka mun on pitäny jo pidempään ostaa ja Brion hella puoleen hintaan! Rafael sai ihania uusia bodeja, jo koossa 74! Mun vauva on niin iso!

Ootteko te käyneet jo juhannuksen jälkeisissä aleissa shoppailemassa?

Ihanaa alkanutta viikkoa kaikille! 



19. kesäkuuta 2015

Kymmenen vuotta I LOVE U

Eilen meillä tuli Nicen kanssa täyteen kymmenen vuotta siitä kun alettiin seurustelemaan. Muistan sen päivän edelleen kuin eilisen, enkä sinä hetkenä olisi voinut uskoa, että kymmenen vuoden päästä ollaan tässä edelleen yhdessä, naimisissa, kahden täydellisen pienen pojan vanhempina, monen lemmikin omistajina, asuttaisi meidän ihanassa kodissa ja oltaisi näin onnellisia. Kyse nyt ei ole siitä, etten olisi uskonut meidän suhteeseen,  vaan siitä, että olin tuolloin 14-vuotias teiniangsti, jonka koko elämä oli Good Charlotte ja Simple Plan, elin hetkessä ja olin villi ja nuori.
Kymmenen vuotta sitten 18.6 mä olin edellisenä päivänä karannut kotoa. Olin tehnyt sen jo aiemmin viikolla, mutta jäänyt epäonnekseni kiinni poliisien, mun äidin ja hänen miesystävänsä löytäessä mut. Jouduin yhdeksi päiväksi arestiin, mutta siitä seuravana päivänä äidin oli pakko päästää mut kavereiden kanssa, koska oli itse töissä, eikä näinollen voinut vahtia mua.
Päätin karata uudestaan. Olin yhteensä viikonlopun karkuteillä, ja sinä lauantaina 18.6 Nicce kysyi multa teinimäiseen tyyliin "no voiksä alkaa olee mun kans" ja mä vastasin "kai mä voin" :D
Ollaan koettu yhdessä ihan älyttömän paljon. Ollaan kasvettu meiksi yhdessä, jaettu ilot ja surut, satutettu toisiamme mutta tehty toisemme maailman onnellisimmiksi. You know when it's meant to be, it's meant to be.
Joten kymmenen vuotta I LOVE U <3

16. kesäkuuta 2015

Mamastyle #2 / Tupariasu

Pahoittelen hiljaiseloa blogin puolella, sekä tämän postauksen viivästymistä, eikä mulla oo sen kummempaa selitystä kuin hyvät ilmat viikonloppuna, laiskuus ja väsymys :D Mutta pidemmittä puheitta;
Tupariasu/Mekko





Aiemmassa postauksessa kerroinkin jo, että sain yhteistyön merkeissä tilata muutaman vaatteen House of brandonilta. Halusin tuperihin päälleni jotain uutta, mukavaa, kesäistä ja kaunista, ja törmäsin tähän ihanaan mekkoon ja arvuuttelin pitkään, minkä värisen haluan. Sitä löyty mun mekon, Tiny Flowersin lisäksi Ethnic ja Palms -kuoseissä, kaikki toinen toistaan söpömpiä!

Kerrankin mulle ei iskenyt minkäänlaista asukriisiä tupareihin, ja mekko tuntui päällä niin hyvältä! Tää on niin ihana kuumille kesäpäiville, koska on materiaaliltaan sellaista ihan ohutta. Tää mekko tulee pääsee vielä monesti kesällä päälle.

Mitäs tykkäätte asusta? :)

13. kesäkuuta 2015

Perjantai Piknik




Tänään oli ihan huippu päivä! Mun paras kaveri, Limpun kummitäti Niksu tuli Porvooseen meidän kanssa viettämään päivää. Suunnattiin neuvolan jälkeen kaupunginpuistoon piknikille. Niksu oli koonnut mahtavat eväät meille! Oli tonnikalamössöä, voileipäkeksejä, dippivihanneksia, ananasta, viinirypäleitä, lihapullia ja keksejä. Nam! Limppu söi ensin hetken, jonka jälkeen juoksenteli siinä meidän vieressä ja me saatiin Niksun kanssa juoruta oikein ajan kanssa, kun Rafaelkin nukkui päiväunia. 




Ollaan tunnettu Niksun kanssa ylä-asteen seitemänneltä luokalta saakka. Niksu muutti Porvooseen Helsingistä ja sattui juuri pääsemään sellaiselle rinnakkaisluokalle, jonka kanssa mun luokalla oli yhteiset liikuntatunnit. Se oli ystävyttää kyllä heti ensi tapaamisesta; oltiin liikkatunnilla, opettajan johdolla joonainmäellä lenkillä. Oli kuuma toukokuinen päivä ja mä aloin heti ensi metreillä jäädä jälkeen muusta porukasta, koska ei vaan yhtään huvittanut juosta siinä helteessä. Huomasin, että tää uus tyttöki jättäyty viimeiseks ja yhteistuumin päätettiin jäädä keräämään valkovuokkoja meidän äideille koska tulevana sunnuntaina olisi äitienpäivä. Siitä päivästä lähtien me ollaan kuljettu pitkä tie yhdessä. Ollaan riidelty pahastikki, mutta mikä tärkeintä sovittu aina. Kun oltiin kunnolla tutustuttu niin vietettiin jokaikinen viikonloppu yhdessä, joko oltiin Niksun luona yötä tai sitten meillä, käytiin rippikoulukin yhdessä, mä soitin ihan ensimmäisenä Niksulle kun Limppu oli syntynyt, ollaan yhdessä karattu meiltä kotoa, tapeltu pojasta, juostu lautailukamppeet niskassa kokonniemen laskettelurinnettä ylös kun meillä oli vaan varaa vuokraa laudat ja monot, muttei ostaa hissilippuja, kirjotettu miljoona kirjettä ja kirjevihkoa toisillemme, Niksu teki mulle ensimmäksen tatuointini, seikkailtu pikkuteineinä isossa pahassa itäHesassa ja Niksu opetti mut ajamaan metrolla pummilla, ja miljoona muuta juttua :D Ja Limppu on kyllä onnekas kun hänellä on tuollainen kummi joka rakastaa ja mulla tuollainen ystävä! <3





Viiden aikoihin lähdettin kotiin. Oltiin aamu kymmenestä iltapäivä viiteen ulkona. Just tällasta mä rakastan kesässä! Saa olla ihan koko päivän ulkona, hengittää raitista ilmaa, imeä itseensä d-vitamiinia, ruskettua, syödä ulkona ja vaan nauttia elämästä. Säiden pitäis helliä meitä ainakin tämän viikonlopun yli, ja me meinattiin olla koko päivä kyllä ulkona, jos ei puistossa niin ainakin omalla pihalla.

Mutta ihanaa viikonloppua kaikille, nauttikaa lämpimästä säästä! :)

12. kesäkuuta 2015

Uusi vaunuverho

Vauvatarvikkeet on mulle jotenkin erityisen tärkeitä tai siis niiden ulkonäkö. Tykkään siististä, nautraaleista sävyistä, graafisista linjoista ja kuvioista, mustasta ja valkoisesta. Mun mieltymykset on muuttuneet tässä kolmen vuoden aikana aika paljonkin, ja siksi ostin Liamille hyvinkin erilaisia vauvatarvikkeita mitä nyt Rafaelille haluan.


Yksi näistä oli vaunuverho. Liamille ostin turkoosin Dookyn, mutta Rafaelille halusin jotain erilaista. Myöskin sen takia, että meidän Dooky oli jo huonossa kunnossa. Etsin pitkään netistä juuri sitä täydellistä vaunuverhoa, mikä miellyttäisi ja onnekseni törmäsin Pikkupikkaraisen verkkokauppaan ja mikä onni mulla olikaan tehdä heidän kanssaan yhteistyötä.


Valitsin ihanan mustavalkoisen siksak kuvioisen vaunuverhon ja tää on aivan täydellinen. Ihanan iso ja pitkä ja plussaa siitä, että on paksumpi, mitä dooky vaunuverho. Tämä tuntuu ihanan jämäkältä ja antaa suojaa vauvalle ihan eri tavalla. Suosittelen! Ostoslistalla seuraavana on poikien neuvolakortteihin kannet ja pojille mätsäävät mustat tähtipipot syksyksi!

Alekoodilla: mamabear  blogin lukijat saavat tilauksensa toimituskuluitta ja -15% koko valikoimastamme. Koodi syötetään ostoskoriin. Koodi on voimassa tämän kuun loppuun.


Mitäs tykkäätte? Minkälaisia vaunuverhoja teiltä löytyy?

11. kesäkuuta 2015

Rafael 3kk

Rafael rakas pallero täytti 10.6 huimat 3kk! Aika menee niin siivillä! Meidän rakkauspakkauksesta on kuoriutunut oikea hurmuri! Sellainen ilopillero ettei mitään rajaa! Ilahduttaa ihan jokaisen ihmisen, joka sattuu kohdalle. Kaikille väläytellään maailman isointa ja suloisinta hymyä. Äiti rakastaa kuuhun ja takas ja pari kertaa edestakas!


Rafaelille on alkanu pikkuhiljaa muodostua omaa rytmiä, mikä tosin vaihtelee päivästä riippuen aika paljon, enkä osaa tarkkoja kellonaikoja sanoa, jokainen päivä on erilainen, mutta suurinpiirtein jokaisessa päivässä on jo tiettyä kaavaa.
 Aamulla herätään hyvin aikasin, viimeistään puoli kahdeksan. Rafael ei yleensä halua syödä, mutta noustaan ylös, vaihdetaan vaippa, tehdään aamupesut ja laitetaan päivävaatteet päälle. Rafael herätessään on itkuinen, eikä lopeta ennenkuin herään hänen kanssaan ja alkaa nauraa ja hymyillä, kun aloitetaan aamupesut vesssassa hoitopöydällä.

Aamupesujen jälkeen vien hänet olohuoneen lattialle vilttien päälle ihmettelemään maailman menoa ja telkkarista tulevaa mölyä samalla, kun Limppu katsoo piirettyjä ja mä yleensä meikkaan, laitan aamupalaa tai jos oikein huonosti oon yön nukkunut, niin makoilen myös sohvalla piirrettyjä katsellen. Lattialla Rafael viihtyy joku parisen tuntia. Hän on oppinut kääntymään itsensä ympäri, ei siis selältä mahalleen, vaan menee selällään tai vatsallaan ollessaan ympyrää. Hän on myös jo tovi sitten löytänyt omat kätensä ja niitä on ihan mahtavaa syödä. Levitän yleensä hänen viereen kaikki vauvalelut, joita saa katsella ja harjoitella niihin tarttumista.

Lattialla ollessaan Rafael on hereillä yleensä sen pari tuntia, jonka jälkeen nukahtaa lattialle itsekseen. Hän nukkuu vähän vaihtelevasti, mutta aloittaa yleensä näihin aikoihin päivän pisimmät unet, eli nukkuu myöhään iltapäivään saakka, herää vaan pariin otteeseen syömään.


Iltapäivällä neljän-viiden aikaan Rafael on taas pitkään hereillä, joskus 3-4 tuntia, syö parin tunnin välein ja jokeltelee, naureskelee ja seurustelee kaikkien kanssa. Tykkää olla paljon sylissä ja sieltä ihmetellä ympäröivää maailmaa, ja haluaa ja vaatii läheisyyttä paljon. Hän on oikea mamman poika ja kyllä mäkin kaipaan läheisyyttä häneen varsinkin niinä päivinä kun ollaan menty koko päivä jossain niin illalla on vaan ihana olla ja pitää Rafaelia sylissä ja tuoksutella hänen vauvantuoksuista päätään. Äidin kulta!

Yö-unille Rafael käy yleensä yhdeksän aikaan, nukkuu pari tuntia, syö ja nukkuu vähän pidemmän pätkän. Yöt on menneet lähiaikoina aika hyvin, hän herää kymmeneltä, kahdelta ja neljältä syömään, mutta yhtenä yönä valvoi melkein koko yön, koska oli nukkunut erityisen paljon päivällä, niin yöllä ei väsyttänytkään.


Sellainen päivärytmi meidän 3kk Rafaelilla on. Perjantaina meillä on neuvola, jossa hän saa rokotukset! Aika jännityksellä ja pelolla odotan kuinka kamalasti pieni huutaa ja jos on kipeä niiden jälkeen. Saa myös nähä aloitetaanko soseiden maistelut, kun maitoa menee aika hurjat määrät jo. Pari viikkoa sitten mun siskoni punnitsi Rafaelin ja sai lukeman 7.2kg! Joten sitäkin odotan, että kuinka paljon herra on taas kerryttänyt painoa :D

8. kesäkuuta 2015

Mamastyle #1

Asua parin päivän takaa.

Sain mahdollisuuden yhteisyön merkeissä tilata House of brandonilta muutaman vaatteet. Meillä on tulossa kaksplussalaisten kanssa grillikekkerit, joita varten saatiin tilata jotain uutta päällepantavaa. Tämä osui aivan loistavaan saumaan, koska raskauden jälkeen kaikki mun vanhat vaatteet tuntuu niin erilaisilta päällä, kun kroppakin on muuttunut. Tärkein mitä oon nyt tässä vuosien varrella oppinut, on se, että osta oikeasti oikean kokoisia vaatteita, äläkä kuvittele mahtuvasi samaan kokoon, mitä olit ylä-asteella, lapsena.

Tilasin sieltä tämän topin, joka on ihanan mallinen. Oon pidempään jo ettinyt tämän mallisia toppeja ja paitoja, mutta niit ei tunnu löytyvän, koska tällä hetkellä napapaidat ja crop-topit on niin in. Ja en tälle vartaon mallille, mikä mulla on, pukisi sellaista päälleni.

Topin kaveriksi tilasin mustat perus leggingsit, joiden materiaali ainakin tuntuu kestävämmältä kuin hennesin, joita oon tähän asti aina käyttänyt. Nämä on myös aika paksut, joten ei onneksi tule kalsari-efektiä, ja joustavat todella hyvin, eivätkä jää pussittamaan käytön jälkeeen mistään.



Mitäs tykkäätte asusta? 
Onko House of brandon teille uusi tuttavuus, vai oletteko kuulleet siitä aiemmin?

7. kesäkuuta 2015

TUPARIT

Eilen vietettiin meidän kämpän tupareita ja juhlistetiin alkaneen kesän kunniaksi. Meitä oli kasassa ihana pieni porukka ja mulla oli aivan sairaan hauska ilta! Ensin alkuun oltiin melkein puoleen yöhön meillä, nautittiin hyvistä naposteltavista ja toistemme seurasta. Sen jälkeen siirryttiin keskustaan, Amarillon tilalle tulleeseen La Fiestaan. Kotona me oltiin Nicen kanssa jo puoli kolmen aikoihin.

Tarjolla meillä oli omenaista boolia, joka oli hyvää ja ihanan kirpeää, mutta mä en pysty booleja juomaan, niin muut sai nauttia siitä mun puolesta. Boolin lisäksi meillä oli mun siskon tekemiä kinkku -ja lohirieskarullia, coctailtikkuja, dippivihanneksia, karkkia, sipsiä ja mun tekemiä pätkis cupcakeja, joita meillä on vielä pari jäljellä.

Käytiin Tigerista ostamassa kaikki koristeet, ja taidettiin vähän hullaantua. No, minkäs sille voi, että sieltä löytää kaikkea ihanaa! Mun mekko on House of brandonilta, ja siitä on tulossa vielä erikseen oma asupostaus :)










Tää päivä on mennyt tosi väsyneissä tunnelmissa, mutta voi miten ihanaa oli saada omat palleroiset kotiin! Limppu hyppäs suoraa mun viekkuun sänkyyn ja katseltiin leffaa ja syötiin eiliseltä jäänneitä karkkeja ja sipsejä. Rafael nukkui kun ne tuli kotiin, mutta kun heräs niin oli yhtä hymyä koko vauva. Vähän hän on kitissyt tänään, ja veikkaan että hän tajusi että on ollut erossa meistä ja reagoi siihen vähän, ei onneksi pahasti ja heillä oli mennyt aivan loistavasti mummin luona, mikä oli niin helpottava kuulla!


4. kesäkuuta 2015

DIY - keittiön pöytä

Ostettiin hetki sitten uusi ruokailuryhmä vanhan, aikansa nähneen tilalle. En kuitenkaan ollut tyytyväinen ruokaluryhmän väriin, enkä halunnut maksaa maltaita ruokailuryhmästä, päätin ostaa ruokailuryhmän edullisesti ja Dc-fixillä ja maalilla laittaa sen mieleiseksi. 


Meidän piti tehdä tämä heti kun oltiin se ostettu, mutta laiskuus iski. Huonekalujen hiominen on vaan niin uuvuttavaa hommaa, varsinkin jos on kaksi lasta siinä sivussa hoidettavana. Nicce sai kuitenkin itselleen Limpun kummisedästä apua ja mä pystyin keskittymään lapsiin. Koko päivähän siihen meni ja piti vielä odottaa maanantai-iltapäivään asti, koska fixi loppui kesken.


Mutta tältä se nyt näyttää, tykkään tosi paljon!