29. marraskuuta 2016

Jouluiset tyynyliinat

Pari viikkoa sitten mun ystäväni Niksu keksi, että voitais tehdä lasten kanssa pipareiden leipomisen ohessa jouluisia tyynyliinoja, tai siis painaa tyynyliinoihin. Hän kipaisi IKEAssa hakemassa lapsille tyynyliinat ja tyynyt sinne sisään, otti tekstiilimaalipurkin ja hurautti meille. Käytiin vielä kaupassa hakemassa perunoita ja sitä itse piparitaikinaa, että päästään leipomaan.

Niksu näppäränä tyttönä kaiversi perunoista kuusen mallisia leimasimia ja sitten päästiin hommiin. Niksu auttoi Rafaelia ja minä Limppua. Molempien poikien tyynyliinoista tuli niin heidän näköisiään. Toiselle puolelle halusin painaa lasten käden -ja jalanjäljet, jokasen omalle tyynyliinalle. Rosalien tyynyyn ei tullut kuusia, mutta se on silti ihana juuri sellaisenaan. Musta oli ihanaa saada erilainen, konkreettinen muisto tästä joulusta, ja myöhemmin muistella kuinka pieniä meidän lapset olikaan jouluna -16.

Tästä ihana lahja vaikkapa isovanhemmille!




28. marraskuuta 2016

Marraskuun viimeisiä

Ajattelin tulla pitkästä aikaa kertomaan ihan perus kuulumisia, ne kun on jääneet vähän vähemmälle.

Nyt elellään marraskuun viimeisiä päiviä. En voi mitenkään uskoa, että kokonainen vuosi on taas pyörähtänyt ohitse. Tuntuu, kuin olisin tämän vuoden tammikuussa laittanut silmät kiinni ja nyt avannut ne taas. Tän vuoden aikana on kerennyt tapahtumaan tosi paljon, mutta toisaalta musta tuntuu, että oon vaan seissyt paikoillani ja koko muu maailma on liikkunut mun ympärilläni.

 Ollaan laitettu joulukuusi viikonloppuna, leivottu miljoonatta kertaa pipareita, laitettu jouluvaloja tuomaan vähän piristystä tänne pimeään. Tosin pakko kyllä myöntää, että tänä talvena/loppusyksynä on ollut yllättävän valoisaa, aurinko on paistanut usempana päivänä ja parin viikon lumikinokset toi kivasti valoa myös.




Me ollaan tässä kuukauden sisään jouduttu ravaamaan lasten kanssa lääkärissä aivan liian monta kertaa. En jotenki ymmärrä, että miten kaikki ''paska'' onnistuu kaatumaan niskaan toinen toisen perään. Ensin Rafael kaatui päiväkodissa satuttaen huulensa, käytiin päivystyksessä tarkistamassa tarviiko huuli paikkausta, huuli parani yllättävän nopeasti.
 Isänpäivänä Rafael vetäs kuumat glögit päällensä,
  Viime viikon maanataina, illalla, Liam kiipesi keittiön työtasolle, liukastui ja tipahti sieltä. Saatiin seuraavana päivänä terveyskeskukseen aika heti aamupäivälle. Lääkäri tutki ja päätti laittaa päivystyslähetteen lastenklinikalle, koska hänellä havaittiin tuntohäiriöitä ja kaksoiskuvia. Lastenklinikalla lääkäri tutki pariin otteeseen, istuttiin siellä iltaan saakka. Kaksoiskuvat näkyivät edelleen ja saatiin lähete silmäklinikalle, johon suunnataan ylihuomenna.
  Saman päivänä kun mentiin Limpun kanssa terveyskeskukseen, olin varannut myös Rafaelille ajan, koska hän linkutti toista jalkaansa ja oli tehnyt sitä jo pidempään. Lääkäri kuitenkin antoi Rafaelille oman ajan seuraavalle päivälle ja laittoi lähetteen labraan.

Eli meille kuuluu todella hektistä elämää sairastelujen lomassa uhmakiukkuilua ja tahtojen taistoja.


Kuitenkin mulla on silti jotenkin positiivinen asenne tai miten sen nyt sanoisi, odotan tulevaa ja nyt kun vihdoin pitkästä aikaa (kahteen vuoteen) tuntuu, että raskaus/synnytyshormonit on väistynyt, tuntuu taas omalta itseltä ja jaksaa sisustaa ja suunnitella, hoitaa omaa terveyttäkin,  ja elää jotenkin ihan erilailla tai ainakin ottaa siitä enemmän irti. Toki on päiviä kun tuntuu, että seinät kaatuu päälle eikä kuule muuta, kun lasten itkua ja tappelua, mutta se ei silti tunnu toivottomalta. Life is just fine right now.


Mitä teille kuuluu?

11. marraskuuta 2016

Nyt mennään lujaa

Ja niin meidän pieni Rosalie vauva otti ja lähti konttaamaan, samalla viikolla kun täytti puolivuotta. Ensin konttaus oli haparoivaa ja saattoi yhden päivän aikana tulla vain muutama askel, mutta nyt jo mennään ihan tuhatta ja sataa. Enää en voi olla varma mistä Rosalien löydän, kun jätän hänet lattialle ja menen itse toiseen huoneeseen. Kaikki tavarat tottakai kiinnostaa ihan älyttömästi, mutta myös pistorasiat ja piuhat. En muista, että Rafael olisi ollut niistä kovinkaan kiinnostunut, mutta Liam repi kyllä antaumuksella kaikki sähköjohdot ja pistorasiat räpelsi.


Tänään sitten ihan yks kaks Rosalie nousi seisomaan suorille jaloille pitäen tukea sitteristään! Ajattelin, että Rosalie tulisi tässä liikkelle lähdössä vähän poikia hitaammin, koska vielä 2-3kk neuvolassa neuvolatäti kehoitti treenaamaan mahalla oloa, että Rosalie nostaisi päätään aktiivisemmin ja niska tulisi tukevammaksi. No eipä ole siitä enää huolta.

On helpottavaa että Rosalie lähti liikkeelle ja hiffasi mikä on homman nimi, koska saatiin kuunnella lähemmän kuukauden sellaista epätyytyväistä kitinää ja ininää, kun häntä ärsytti kun ei päässyt liikkelle kunnolla.


Seuraavaksi jännätään sitten ensiaskelia! Liam ja Rafael lähtivät molemmat kävelemään ilman tukea 8,5kk iässä, mitä veikkaatte onko Rosalie yhtä nopea?

Missä iässä teidän lapset on lähteneet konttaamaan ja
missä iässä ottaneet ensimmäiset askeleet ilman tukea?

8. marraskuuta 2016

Warm'n Cozy

Nyt se talvi tulla tupsahti ainakin tänne meille Etelä-Suomeen! Lunta on satanut melkein tauotta kohta viikon ja ilmatieteenlaitoksen mukaan Porvoossa onkin eniten lunta tällä hetkellä. Onneksi meillä on vaunuina Emmaljunga Classic Sportit kunnon ilmakumirenkailla, joten toi lumi ei edes häiritse, ja Rafael pääsee nyt matkustamaan pulkan kyydissä. Harmittaa vaan, jos jalkakäytävät on hiekoitettu, niin sitten pulkalla on vähän huono kulkea. Tätä varten meille onkin tulossa sisaristuin rattaisiin, koska meidän seisomalaudasta ei ollut mitään apua heti, kun maa muuttui valkoiseksi.

Viikonloppuna sain Bloggers inspiration daysta, Vilan&Vero Modan stailaushaasteeseen osallistuttuani aivan supermuhkean ja lämpöisen huvin! Tämä jos joku tuo sellaista tiettyä joulufiilistä! Tiedättehän, kuuma glögi, joulutortut, joululaulut, villasukat, kynttilät, lumi, joululeffat, pimeät illat, kaikki ne miksi mä rakastan tätä vuodenaikaa. En tiedä onko kellään muulla tätä fiilistä, mutta aina, kun alkaa satamaan lunta, tuntuu, että kaikki ympärillä oleva hälinä ja ääni hiljenee. Tulee aivan täysin hiljaista, ja se on niin rauhoittavaa.

Kerettiin jo eilen käydä avaamassa pulkkamäkikausi, kun päiväkodin jälkeen lähdettiin lasten kanssa laskemaan pulkilla ja stigalla meidän takapihalla olevaan mäkeen. Vähän ruoho vielä silloin pilkotti esiin, mutta tänään ei ole siitä enää pelkoa. Kuvailinkin eilen snäppiin, kun laskettiin Rafaelin kanssa ja toinen oli niin iloinen että nauroi vaan!

Tänään mennään pulkkailujen jälkeen mun äidin luokse synttärikahveille. Hän ei kuulemma muista kovinkaan montaa synttäripäivää, että olis ollut näin paljon lunta! Vähän sama, kun syyskuussa kun mulla oli synttärit niin en muista milloin olisi viimeksi ollu niin lämmin että vielä sillä viikolla pystyi kävellä kesävaatteissa.



Tälle viikolle mulla on vielä muutama postaus, joten pysykää kuulolla! Ja ihanaa alkanutta viikkoa, nauttikaa tosta säästä <3

7. marraskuuta 2016

BID & IBA 2016

Viikonloppuna oli taas aika kokoontua tutulla mammabloggaajaporukalla viettämään ihanaa blogipäivää Indidaysin&Blogiringin Bloggers inspiration dayssa ja ilta jatkui blogigaalalla, jossa palkittiin parhaat blogit.

Oli ihanaa nähdä kaikkia tuttuja pitkästä aikaa. Osallistuttiin mm. stailaushaasteeseen, maisteltiin Fresitan uutta juomaa, kuunneltiin bloggaajien puheita päälavalla ja saatiin kotiinviemisiksi ihania juttuja mm. Hugo Bossin hajuveden, Vero Modan superpehmeän kaulahuivin ja ehkä parhain juttu musta oli photobooth, jossa sai rekvisiitan kanssa ottaa kaverin kanssa kuvan.

Päivätapahtumasta kiiruhdettiin Sofian ja Klaran kanssa keskustaan noukkimaan Janina, joka tuli mun aveciks illan juhlaan. Käytiin nopsaa hakemassa Burger Kingistä ruokaa, ja suunnattiin hotellille syömään ja valmistautumaan.
 Kahdeksan aikoihin lähdettiin takaisin Konepajan Brunolle ja ilta vierähtikin tosi nopeesti. Nähtiin lisää tuttuja ja oli kyllä niin piristävää pitkästä aikaa! Lähdettiin Janinan kanssa heti tapahtuman loputtua takaisin hotellille, ja ihan hyvä niin koska seuraavana päivänä oli silti vaikeeta päästä ylös sängystä, mutta ehkä illan juomilla oli vähän osuutta asiaan....

Kiitos kaikille ihanasta päivästä ja illasta! <3







 kuva Ville Malja




 kuva Emmi Tähkäpää

4. marraskuuta 2016

Gaalahumua

Nyt tulevana viikonloppuna ollaan taas kivojen juttujen äärellä, nimittäin Indiedaysin bloggers day ja blog awards. Mun blogi ei ole ehdolla tai mitään, mutta pääsen näkemään kaikkia ihana blogikavereita (siis kaverita joihin olen tutustunut blogien kautta), tutustumaan kaikkiin eri tuotteisiin, brändeihin, hemmotteluihin ja ilta huipentuu blogi gaalaan, jossa palkitaan eri kategorioiden parhaat blogit.



Luonnollisesti tässä vaiheessa mulle iskee/iski asukriisi. Tänään pitäisi pakata ja oon miettinyt illan asun jo valmiiksi. En halunnut ostaa mitään uutta, koska mekkoja mulla on kaappi täynnä, joita käytän erittäin harvoin, joten en halunnut ostaa uutta kertakäyttömekkoa seisomaan kaappiin. Kengät tosin on uudet, Lidlistä, kuka olisi uskonut, että sieltä nykyään löytää kaikkea superkivaa? Mun asun värimaailma tulee olemaan musta ja hopea, (pitää vielä käydä siskon kynsilakkakokoelmalla etsimässä hopeaa lakkaa....).

Päivätapahtumaan mulla ei oo mitään asua mietittynä valmiiksi, mutta avainsanat on mukava ja tyylikäs. Okei, musta ei ehkä tyylikästä saa, mutta pääasia, että asu on siisti. Mulla on vahtoehtoina joko mun uusi collegemekko tai housut ja bleiseri. Saa nähä mihin päädyn.


Mulle tulee illan gaalaan aveciksi Janina, mun veljen tyttöystävä, enkä malttais millään enää odottaa! Huomenna, jee!